Siristin silmiäni nähdäkseni edes jotain. Kurottelin sängystäni ikkunalle, ja riuhtaisin vaaleat verhot ikkunan eteen. Kesä oli parhaimillaan. Onneksi huoneessani on hyvä ilmastointi, ettei tarvitse paahtua tänne.
Nappasin puistelta yöpöydältäni iPhoneni, ja näpyttelin suojakoodin. Katsahdin kelloa. Se näytti viittä yli kymmentä. Tälle päivälle minulla ei ollut oikein mitään suunnitelmia, kaupungissa voisin tosin käydä. Nousin hitaasti sängystäni ja petasin sen huolettomasti. Laahustin valkoiselle vaatekaapilleni, ja avasin sen ovet. Hetken mietittyäni otin alemmalta hyllyltä vaaleat farkkushortsit, ja harmaan topin. Yritin pukeutua tänään mahdollisimman kevyesti, olihan sää tuollainen. Riisuin sinertävän toppini ja harmaat yöshortsini. Puin toiset vaatteet päälleni, ja lyttäsin yövaatteeni kaappini hyllylle. Tönäisin vaatekaapin oven kiinni, ja kävelin meikkipöydälleni.
Istahdin vaalealle puulattialle, ja nappasin sinisen meikkipussini peilin edestä. Otin sieltä meikkivoiteen, jota levitin hennosti naamalleni. Siistin hieman kulmiakarvojani, ja sivelin lopuksi ripsiväriä ripsiini. Laitoin meikit takaisin meikkipussiin ja nousin ylös. Lähdin kävelemään vessaan, ja äitinikin oli näköjään herännyt.
"Huomenta Katy"
"Huomenta", vastasin äidilleni ja hymähdin nopeasti. Harjasin vaaleanruskeat, pitkät hiukseni, ja pesin hampaani. Hymähdin itsekseni ja poistuin vessasta.
"Mihin sä meet?" pikkusiskoni Clara huudahti olohuoneesta. Jatkoin matkaani keittiöön.
"Kaupungille vaan", huudahdin tuolle takaisin.
"Mäki tuun" hän sanoi ja käveli viereeni.
"Ajattelin mennä ihan yksin..." mumisin tuolle. "Ehkä joku toinen kerta", lisäsin.
Clara tuhahti ja meni jonnekkin, varmaan takasin olohuoneeseen. Avasin jääkaapin, ja otin sieltä jogortin. Avasin tuon pienen purkin, ja otin vetolaatikosta lusikan. En yleensä syö paljoa aamulla, enkä oikein muutenkaan. Sen takia olenkin kooltani hieman hento. Mielestäni syön aivan tarpeeksi, vaikka monilta toisenlaisia väitteitä kuuleekin.
Syötyäni kävelin takaisin huoneeseeni. Otin sängyn vierestä nahkalaukun, ja nappasin vielä aurinkolasit sen sisältä. Laitoin ne päähäni ja kävelin eteiseen.
"Mihin sä oot menossa?" äitini kysyi ja pysähtyi viereeni.
"Kaupunkiin se menee", Clara huudahti olohuoneesta. Äiti naurahti.
"Tule sitten ajoissa kotiin" äitini tokaisi ja jatkoi matkaansa. Nyökkäsin, vaikkei tuo sitä nähnytkään.
Puin harmaat converset jalkaani, ja nousin ylös. Tarkistin että kaikki olisi mukana: avaimet, lompakko ja... kännykkä. Joka jäi yläkertaan.
"Clara kiltti voisiks hakee mun kännyn?" huudahdin tuolle.
"Jos saan tulla kaupungille" tuo huudahti takaisin ja huomasin tuon äänensävystä ilkeän hymyn.
"No anna olla sitten", huudahdin ärsyyntyneenä ja lähdin kävelemään huoneeseeni. Otin kännykkäni ja laitoin sen laukkuun. Kävelin takaisin eteiseen, ja avasin oven. Huikkasin moikat vielä, ja suljin oven perässäni.
Asuimme aika lähellä keskustaa, joten matkaa sinne ei ollut paljoa. Poistuin tielle talomme pihakivityksistä, ja lähdin kävelemään kaupunkiin.
Noin kymmenen minuutin päästä olin perillä. Kävelin suurelle liukuovelle, joka avautui edessäni, tietysti. Ihmisiä oli paljon, vaikka kellokaan ei ollut niin paljoa. Ehkä jotain yksitoista tai jotain.
Tarvitsisin vaatteita, joten kävelin suoraan lähimpään vaatekauppaan. Menin sinne sisään ja vastasin myyjien tervehdyksiin. Hetken kiertelyn jälkeen sain mukaani t-paitoja, yhdet farkkushortsit ja kangasshortsit. Maksoin ne, ja lähdin seuraavaan kauppaan. Vaatteita, vaatteita, vaatteita. Muuta en ostanutkaan. Muutama kauppakassi käsissäni saisi olla jo tarpeeksi. Kävin vielä pienessä koruliikkeessä, josta nappasin mukaani hopeiset korvakorut.
Nälkä kurni jo vatsassani. Enhän ollut syönykään tänään muuta kuin jogortin, vaikka olinkin hyvin pieniruokainen. Kävelin kahvilaan, joka sijaitsi ihan ostoskeskuksen vieressä. Avasin lasisen oven, ja kävelin suoraan tiskille.
Katselin hetken erilaisia leivoksia ja muita herkullisen näköisiä syötäviä. Päätin ottaa kroisantin ja kahvin.
Kahvila oli ihan täynnä, joten vapaita paikkoja ei juurikaan näkynyt. Pienen etsiskelyn jälkeen näin yhden tyhjän pöydän, johon suuntasin. Se oli ihan ikkunan vieressä, ja aurinko paistoi miltei tuon lasin läpi.
Laskin laukun viereiselle tuolille, ja ostoskassit maahan siististi. Aloin mutustamaan kroisanttia, välillä hörpäten kahviani. Kahvilassa oli kamala melu, huutoa, naurua, itkua ja puhetta. Päätäni alkoi jo särkeä tuollainen.
Pian olin syönyt jo kroisanttini. Hörpin kahviani, jota tosin oli vielä vähän. Uppouduin kännykkäni ihmeelliseen maailmaan, kunnes joku yskäisi pienesti. Nostin katseeni puhelimestani.
"Voinko istua tähän?" nuori, pitkä poika, tai mies, mikä sitten ikinä olikaan, kysähti. Nyökkäsin hieman noloontuneena ja lukitsin kännykkäni, jonka pujautin laukkuuni. Siirsin laukun käsivarrelleni.
"Mä olinkin just lähössä", ilmoitin ja nousin tuolilta hymyillen.
"Älä mee" tuo sanoi ja virnisti. Naurahdin pakostikin ja menin takaisin istumaan. Sitten tuli osaltamme hiljaisuus. Se oli aika kiusallista.
"Oon muuten Harry", tuo lopulta sanoi naurahtaen. Nyökkäsin tuolle ja katsoin ikkunasta ulos.
"Mä oon Katy", sanoin ja siirsin katseeni tuohon. Uppouduin täysin tuon vihertäviin silmiin. Ne olivat täydelliset. Eikä tuo poikakaan mitenkään hullummalta näyttänyt, pakko myöntää että hän oli tosi hyvännäköinen.
"Nätti nimi", Harry sanoi vieläkin virnistäen. Naurahdin tuolle. Miten muutenkaan tuohon oisi voinut reagoida.
"Haluisiksä lähtee mun kans johonki, voitas tutustua vähän paremmin?" Harry kysyi.
"No joo, voisin kyl viedä eka nää kaikki ostoskassit kotiin, nii ei tarvii kantaa näitä joka paikkaan", vastasin ja naurahdin. Harry naurahti myös hieman ja nyökkäili.
"Okei. No mihis mennään?" Harry kysyi virnistäen. Aivoni löivät tyhjää. En keksinyt oikein mitään paikkaa minne mennä. Kohautin vain pienesti olkiani.
"Mennäänks uimaan, ku on nii kuumakin?" Harry lopulta kysyi ja nyökkäsin tuon ehdotukselle. Nousimme pöydästä, ja otin mukaani kaikki kassit.
"Tarviiks sä apuu?" Harry kysyi naurahtaen. Näki varmaan, ettei ostokset pysyneet käsissä kunnolla, kun niitä oli niin paljoa.
"No eihän nää nyt mitään paina", tokasin ja naurahdin.
"Ei varmaan, mut toi näyttää aika hankalalta", Harry sanoi ja naurahti. Naurahdin myös, ja poistuimme kahvilasta.
Aurinko porotti täydeltä taivaalta. Alkoi jopa ahdistaa. Onneksi tästä ei olisi kotiin kovinkaan pitkä matka.
"Saanks mä sun numeron?" Harry kysyi. Nyökkäsin vain, ja aloin luetella puhelinnumeroani, jonka tuo ilmeisesti tallensi kännykkäänsä.
"No Katy, nähään vaikka tässä samassa paikassa tunnin päästä?" Harry kysyi ja asetti hymyn kasvoilleen.
"Joo", vastasin ja moikkasin tuolle. Lähdin kävelemään kohti kotia monet ostokset mukanani.
Pian olin talollamme, ja avasin oven. Menin sisään ja suljin oven perässäni.
Kävelin huoneeseeni ja heitin ostokset sängylleni.
"Mitä sä ostit?" Clara kysyi ovelleni tullessaan.
"Vaikka mitä", vastasin tuolle lyhyesti ja aloin etsimään bikineitäni vaatekaapistani. Clarissa käveli viereeni.
"Mitä sä teet?" Clara kysyi ja seurasi tekemisiäni.
"Etin mun bikineitä", sanoin tuhahtaen. Löysin ne vihdoin, ja nappasin ne.
"Voinks mäki tulla uimaan?" Clara kysyi huokaisten, mutta näin tuon kasvoilla hymyn.
"Clara ihan tosi, eks sulla oo kavereita?" kysyin vakavana, tietenkin vähän vitsikkäästi. Tuo vain tuhahti ja käveli ovelleni.
"On, mutta kaikki on jossain", hän sanoi vielä ennenkuin sulki oven. En vastannut mitään, vaan vaihdoin bikinit päälleni. Vaihdoin samat vaatteet kuin aiemmin bikineiden päälle, ja kietaisin hiukseni sotkuiselle, mutta siistille nutturalle pääni päälle. Korjasin vähä meikkejäni aurinkolasien alta, ja lähdin vessaan. Aikaa olisi vielä puoli tuntia. Tungin samaan nahkalaukkuun valkoisen pyyhkeen, vaaleansinisen viltin ja aurinkorasvan. Kävelin keittiöön ja otin jääkaapista vesipullon, jonka laitoin vielä laukkuuni. Kävelin ovelle, ja avasin sen puoliksi, kunnes joku keskeytti minut puheella.
"Minnes matka?" isäni kysyi hymyillen. Ai, hän olikin tullut jo töistä. No mitähän väliä sillä on. Olimme hyvin läheisiä, muttemme viettäneet aikaa paljoa yhdessä, töiden ja muiden menojen takia.
"Rannalle", vastasin hymyillen, ja astuin ulos ovesta, jota en kuitenkaan sulkenut.
"Jonkun pojan kanssako?" isäni kysyi virnistäen.
"Joo", vastasin ja naurahdin.
"Ahaa..." isäni tokaisi hieman mysteerisellä äänensävyllä. Pudistin päätäni ja suljin oven. Lähdin kävelemään kohti kaupunkia. Matka meni suht. nopeasti, ja pian saavuinkin jo sovittuun paikkaan. Näin tuon saman kiharapään seisomassa kahvilan oven edustalla.
"Moi", tuo tervehti ja hymyili.
"No moi", sanoin takaisin. Tuo nojasi kahvilan oveen.
"Haluutko mennä autolla vai kävellen?" Harry kysyi ja katsahti taakseen. Ihmiset halusivat ulos kahvilasta, mutta Harry oli tiellä. Heidän ilmeistään näki vihaisuutta. Harry tietysti väistyi ja pahoitteli hieman.
"Samapa tuo", mumisin vastaukseksi ja katsoin Harrya suoraan silmiin. Oikeastaan olisin halunnut mennä kävellen, mutta sillä ei sinänsä ollut mitään väliä. Kumpikin kävi. Vaikka Harryyn olin vasta äsken tavannut, hän vaikutti todella kivalta ihmiseltä, enkä usko että tuo on mikään ahdistelija tai vastaava. Tai no eihän sitä tiedä. Pitää tietysti olla vähän varuillaan...
"No mennään autolla", Harry tokaisi ja lähti kävelemään edelläni autolleen. Hymähdin tuolle vain pienesti ja seurasin häntä. Olin jo tarttumassa ovenkahvaan, kunnes Harry otti kädestäni kiinni. Hän ilmeisesti halusi olla kovin kohtelias, ja avasi oveni. Naurahdin ja istuin alas mustalle nahkaiselle penkille. Tuo sulki puoleiseni oven ja kiersi auton etuosasta ajajanpaikalle.
"Mennään sitten" Harry sanoi ja käynnisti auton. Hymyilin ja siirsin katseeni ikkunaan.
/ Siinä sitten eka luku :) tuli vähän tönkkö ja lyhyt mut seuraavassa tapahtuu sitte enempi c:
 | ||||
| Katyn vaatteet |
Päähenkilö, Katy :)
 |
| ...ja meidän ihana Harry tietysti <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti